Jalkapallon pelaaminen ammattilaisena – siinäpä haavetta kerrakseen. Ammattipelaajan urasta haaveilee moni palloa takapihalla autotallin ovea vasten potkiva napero sekä lajia tavoitteellisesti harrastava teini – ja todennäköisesti myös muutama varttuneempikin pelaaja. Ja vaikka ammattilaiseksi tuleminen vaatiikin paljon, on juuri haaveilla ja haaveilullakin paikkansa.

Motivaatio

Haaveilu voi luoda pohjan sille, että intoa ja motivaatiota riittää. Kehittääkseen ammattilaistason taidot pelaajan täytyy nimittäin harjoitella tuhansia tunteja. Myös silloin kun ei huvittaisi, kun ei jaksaisi, ja ennen kaikkea silloin, kun olisi paljon muutakin tekemistä. Joitakin poikkeuksia toki on, mutta pääosin ammattilaistasolla pääsy on tarkoittanut pitkälti kaiken muun uhraamista jalkapallon edestä. Tällöin se on myös pelaajan perheen valinta: seuramaksut, varusteet, harjoituksiin kuljettaminen, pyykkäys ja ruokahuolto ovat tyypillisesti jonkun muun kuin nuoren pelaajan itsensä hoidettavina.

Eräs paljon lainattu sitaatti on, että ihminen voi tulla minkä tahansa asian erityiseksi taitajaksi, jos hän harjoittelee sitä 10.000 tuntia. Tämä koskee niin urheilua, eri taiteenaloja kuin tietoa ja tiedettäkin. Toki väitettä ei voida pitää minään absoluuttisena mittarina, mutta suuntaviivoja se antaa. Jalkapallon suuret maailmantähdet esimerkiksi ovat toki erityisiä lahjakkuuksia kaikki, mutta kyllä he ovat treenanneetkin.

Ammattilaistasolle tähtäävä pelaaja tarvitsee sen varsinaisen suuren tavoitteen lisäksi ennen kaikkea lukuisia pieniä, pilkottuja välitavoitteita. Niiden asettaminen itselleen sopiviksi – ei tavoitella liikaa muttei myöskään liian vähän – on taitolaji. Tavoitteiden olemassaolo on kuitenkin merkittävä motivaatiotekijä. Ollaan huomattavasti lähempänä lopullista tavoitetta, kun osataan tavoitella välitavoitteita: tämän kauden aikana lopettelen

Motivaation vaikuttavat monet seikat. Se, mitä lujaa harjoittelevan, ammattitasolle tähtäävän kannattaa aktiivisesti ylläpitää, on rakkaus lajiin. Ilo ja intohimo saavat motivaation riittämään myös niihin aikaisiin sunnuntaiaamuna treeneihin, jotka on järjestetty räntäsateeseen ulkokentällä. Jalkapallo onkin niitä lajeja, johon liittyy poikkeuksellisen paljon intohimoja.

Elämäntavat

Myös elämäntavoilla on merkitystä. Tavoitteellisesti treenaavalle uni on tärkeää, samoin tasapainoinen ravinto. Vaikka jokunen Ville Vallaton pärjääkin omituisella elämään tavoillaan jotka eivät kestä lähempää tarkastelua, ei ammattilaiseksi tehtävällä ole varaa pahoinpidellä elämäntavoillaan kehoaan. Sitä samaista kehoa, jota hän lähes kaiken hereilläoloaikansa pyrkii treenaamaan kohti optimaalista suoritusta.

Elämäntavat vaikuttavat tietenkin myös palautumiseen. Treeneistä on palauduttava, peleistä on palauduttava, omasta muusta urheilusta ja harjoittelusta on palauduttava. Silti pelaamista ja harjoitustunteja olisi mahduttava viikkoon mahdollisimman paljon.

Kehon palautumiseen liittyy myös loukkaantumisriski ja loukkaantumisista paraneminen. Tämä toki on asia johon aina ei voi vaikuttaa: pelaajalla voi olla jos jonkinlaisia rakenteellisia heikkouksia ja sattumallakin on osansa. Se, mihin pelaajat itse voi vaikuttaa, on antaa aikaa paranemiselle. Tyypillinen hätäilevä virhe on lähteä treenaamaan ylipäänsä tai treenaamaan liian kovaa liian pian vammautumisen jälkeen, paranemiseen ollessa vielä kesken.

Psyyke

Myös henkinen palautuminen on avainasemassa. Itsevarmuutta pelissä tarvitaankin juuri epäonnistumisten sietämiseen ja niistä nousemiseen. Epäonnistumiset, tai lähinnä niistä nouseva epävarmuus voivat katkaista ammattilaiseksi fyysisesti hyvin sopivan pelaajan uran. Pelaaja ei voi yksinkertaisesti jäädä epäonnistumisen tunteen valtaan. Hänellä on oltava kyky, keinot ja tuki sen käsittelyyn katsoakseen eteenpäin.

Virheestään pitää toki osata oppia. Jos tähtää niinkin pitkälle kuin ammattilaiseksi, on tärkeää havaita, analysoida ja ymmärtää myös kaikki se, missä vielä tarvitse kehittyä. Yhtä tärkeää on kyetä ottamaan vastaan palautetta ja käyttämään se hyväkseen: kehittyäkseen edelleen. Jo lapsesta saakka seurassa harrastaneena on tullut harjoiteltua tätä taitoa erilaisten valmentajien ja toki myös joukkuetovereiden kanssa. Toisaalta samat joukkuetoverit ja valmentajat ovat tarjonneet sen sosiaalisen yhteisön jossa elämä, kehittyä ja tavoitella tulevaa.