Urheilijoiden ruoka ja ravinto

Urheilijoiden ruoka ja ravinto

Urheilijat ovat yhteiskuntamme ihannoinnin kohteita monesta eri syystä. Yhdet ihailevat urheilijoiden lahjakkuutta, toiset heidän omistautumistaan lajille ja kolmannet ihailevat heidän ulkonäköään. Urheilulajeja on maailmassa todella monta ja näin ollen urheilijoitakin löytyy moneen lähtöön. Moni haluaa ottaa mallia urheilijoista ja elää elämäänsä, kuten heidän lempiurheilijansa.

Ensisijaisesti puhutaankin monesti siitä, että tulisi syödä ja liikkua, kuten urheilijat. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Urheilijoita on niin moneen junaan, ettei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen. Monet ihailevat jalkapalloilijoita ja toiset kehonrakentajia. Voit itsekin varmasti huomata selkeän eron näiden kahden lajin välillä.

Voidaankin sanoa, ettei tosiaan ole yhtä urheilijan ruokavaliota, joka sopisi kaikille. Tästä syystä, kun mietitään omaa ruokavaliota ja otetaan inspiraatiota muualta, pitääkin miettiä lähtökohtaisesti sitä omaa lähtötilannettaan ja mihin halutaan päästä.

Ruokavaliolla on monta merkitystä. Sen tehtävä on pitää sinut terveenä ja antaa tarpeeksi ravintoa. Urheilijoille sen merkitys voi olla kuitenkin vielä suurempi. Sen tavoite on antaa runsaasti energiaa urheilusuoritukseen, auttaa kasvattamaan lihasmassaa tai vielä jotakin muuta.

Urheilijan ruoka ja ravinto perustuukin siihen, mikä on urheilijan laji ja tavoite. Vaatiiko urheilulaji tietyn painon, jota ei saa ylittää tai joka pitäisi saavuttaa? Millaisia suorituksia laji vaatii – pitkiä pätkiä tasaista vai lyhyitä sprinttejä? Tästä syystä monet urheilijat ottavatkin avuksi rinnalleen ravintoterapeutin, jolta löytyy tarvittava ammattitaito ja ymmärrys siitä, millaista ruokavaliota nyt tarvitaan.

Ravintoterapeutin merkitys urheilijalla

Ravintoterapeutin merkitys saattaa olla todella korkea. On huomattu, että tietynlainen ruoka ja ravinto voivat edesauttaa urheilusuoritusta huomattavasti. Monesti kiinnitetään huomiota juuri proteiinin ja kuidun määrään, sekä vitamiinien riittävään saantiin.

Urheilijan ruokavalio ei aina sovi tavalliselle tallaajalle monesta syystä. Tietyt urheilusuoritukset vaativat keholta enemmän, kuin tavallisesti ja monesti vaikkapa proteiinia tarvitaan normaalia enemmän. Mikäli tavallinen ihminen kuitenkin ryhtyy syömään kuin urheilija, voi lihasten sijaan kasvaa rasvaprosentti.

Tästä syystä ravintoterapeutin rooli on merkittävä. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että urheilijalla on tasapaino juuri hänen kohdallaan, eikä urheilusuorituksen laatu johtuisi siitä, onko urheilijalla nälkä tai onko tarpeeksi energiaa. Tasapaino ei välttämättä tarkoitakaan jokaiselle urheilijalle samaa.

Ravinto tietysti perustuu samoihin asioihin, kuin monella muullakin, mutta juuri ne yksityiskohdat saattavat olla todella merkityksellisiä. Tavallisen ruoan lisäksi urheilijat saattavat käyttää erilaisia lisäaineita, kuten vitamiineja tai proteiinia varmistaakseen riittävän saannin.

Saattaa nimittäin olla, että riippuen urheilulajista tarvittavat kalorimäärät eivät täyty vain syömällä ja tiettynä aineita tarvitaankin lisää. Näihinkin kannattaa aina ottaa rinnalle ravintoterapeutti, joka osaa arvioida ja laskea oikeat määrät. Lisäksi asia ei oikeastaan mene niinkään, että yksi ruokavalio olisi sopiva koko urheilijan uran.

Ravinto ja ruoka saattavat muuttaa muotoaan urheilijan uralla paljonkin. Kun vaikkapa lihasmassa ja kunto kasvavat, keho voi tarvita yhä enemmän proteiinia ja muita hivenaineita ylläpitääkseen lihasmassaa. Samaan aikaan kuitenkin rasvaprosentti ei saisi nousta kovinkaan korkeaksi.

Ylimääräinen paino taas saattaa heikentää toisissa lajeissa. Painoa saattaa joutua pudottamaan myös äkillisesti, jotta päästään tiettyyn painoluokkaan. Tätä tapahtuu usein esimerkiksi nyrkkeilyssä. Silloin ruokavalio muuttuu lyhyeksi aikaa, mutta sitä muutetaan taas, kun tavoitteet on saavutettu.

Urheilijan ruokailussa tärkeintä onkin asettaa ammattilaisten kanssa ne tavoitteet, joita halutaan saavuttaa. Kun tiedetään mihin ollaan menossa, osataan sanoa, mitä tulee tehdä tavoitteen eteen. Ruokavalio on usein tarkoituksellista, eikä mitään tehdä urheilijan kanssa vahingossa. Vahingot eivät yleisesti kuulu suunnitelmallisuuteen, eivätkä täten urheilijan arkeen, joten ei myöskään ruokavalioon.